Opinto-ohjaajan etiikka nykypäivänä

Pääsykoekirja, John McLeodin Introduction to counselling, sisälsi luvun arvoista ja etiikasta ohjauksesta. Tästä luvusta oli myös kysymys Jyväskylän kirjallisessa vaiheessa, ja kysyttiin minulta myös yksilöhaastattelusta, millaisia arvoja opolla tulisi olla.

McLeod viittaa (yleisissä moraaliteorioissa) hyveisiin, joita ohjaajan tulisi hallita:

Kuva täältä

•  Empatia
• Kunnioitus
• Avoimuus
• Viisaus
• Korkea moraali
• Rohkeus

Eli opon pitäisi siis olla lähestulkoon täydellinen ihminen... ;)  Nuo kaikki kuusi hyvettä ovat melkoisen laajoja kokonaisuuksia ja tilannesidonnaisia. Esimerkiksi koen olevani avoin ja rohkea keskustelija, mutta en uskaltaisi hypätä benji-hyppyä.

Opo ei saa olla ennakkoluuloinen. Yksi ohjauksen pääperiaatteista on, että ohjaaja ei ole tuomitseva asiakasta/ohjattavaa kohtaan. Hyvä ohjaaja on tietoinen siitä, että hänen asenteensa ja arvonsa saattavat vaikuttaa ohjattavaan. Kuten opettajan, myös opon on oltava tarkka siitä, että hän toiminnallaan vähentää nuorten riskiä syrjäytyä, eikä lisää sitä suosimalla esimerkiksi aina samaa istumajärjestystä. Tämän alan iloja on se, että opon tunneista ei tarvitse antaa arvosanaa eikä nuoria siis tarvitse asettaa paremmuusjärjestykseen!

Nykyään ohjauksessa voi hyödyntää sosiaalista mediaa, joka hajottaa koulun ja kodin välistä tiukkaa näkymätöntä rajaa. Sosiaalisen median käyttöä ohjauksessa vaikeuttaa se, että ei ole olemassa yhtenäisiä sääntöjä sosiaalisen median käytöstä ohjauksessa. Sen verran on säädetty, että koulukohtaisesti somen käytöstä pitää sopia koulun johdon kanssa.

Tälläistä höpinää tänään, en tiedä löytyykö tekstistä minkään väristä lankaa :)

Kaksi päivää Joensuuhun lähtöön, mutta ainakaan vielä ei jännitä. Onko täällä lukijoita, jotka hakevat Joensuuhun opon maisterikoulutukseen?